keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Hetki EU-myönteistä EU-kritiikkiä

Rakkaat kanssahöntsääjät,

Tiedotan, että minusta on tullut EU-kriittinen. Koska en ole ollut aiemmin juurikaan EU-kriittinen, tässä on tapahtunut kohauttava muutos ja blogini uutiskynnys ylittyy.

Ja nyt heti pitää täsmentää. Minusta ei ole tullut EU-vastainen vaan -kriittinen, sanan korrektissa merkityksessä.

Olen kriittinen siitä, että unioni ei pysty pitämään kiinni omista ihmisoikeuksien perusarvoistaan, vaan ajautuu paniikkiin, kun EU-alueen väestön yhden viidessadasosan verran teurastusta, mielivaltaa ja täydellistä tulevaisuudettomuutta pakenevia ihmisiä padotaan, eristetään ja karkotetaan Euroopasta.

Olen kriittinen siitä, että tuohon paniikkiin liittyen EU vajoaa tekemään käytännössä ihmiskauppasopimuksen Turkin kyynisen ja vallasta pahasti juopuneen yksinvaltiaan kanssa.

Olen kriittinen siitä, että EU sietää unionissa jäsenmaita, joiden johto avoimesti halveksii liberaaleja arvoja, jakamatonta ihmisoikeutta ja avointa yhteiskuntaa.

Olen tyrmistynyt siitä, että EU näyttää olevan kerho josta - toisin kuin takavuosien eurokammoiset pelottelijat väittivät - pääsee pois, mutta josta ei ilmeisesti saa heitetettyä ketään pois edes silloin, kun jäsen antaa piut paut kerhon säännöille ja silti kerää kerhon kassasta aimo massin omaan lompakkoonsa. Niin kauan kuin Unkari ja Vysegrad-maat saavat jatkaa takapajuisella, umpioituneella linjallaan ilman sanktioita, unionin uskottavuus ja painoarvo heikkenee joka päivä.

Olen kriittinen siitä, että EU ei kykene muuhun kun huokailemaan katsomossa, kun maailman näyttämöä huuhtoo Venäjänkin vuodattama Syyrian veri.

Haluan kuulua Euroopan unioniin, joka pitää jakamatonta ihmisarvoa ja avointa, moniarvoista kansalaisten yhteiskuntaa luovuttamattomana, eikä väkisin pidä kiinni jäsenmaista, joiden hallinnot eivät voi kannattaa näitä perusarvoja. Haluan kuulua unioniin, joka tukee vapaata tiedettä ja kulttuuria, purkaa esteitä kaikkien tasa-arvoisille mahdollisuuksille yhteiskunnassa ja edistää yritystoimintaa ja tuotantoa, joka ei ainakaan pahenna planeetan ongelmia. Ja siihen unioniin, joka pystyy sanomaan "nyt riittää" ja toimimaan sen mukaan, kun maailman tilanne sitä edellyttää.

Mutta niin kauan kuin EU toimii niin veltosti ja periaatteistaan lipsuen kuin se nyt tekee, pidän itseäni EU-kriittisenä. Parempia aikoja odotellessa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämän blogin kommentit käyvät moderoinnin kautta ennen julkaisua.