maanantai 18. marraskuuta 2013

Nuiva kulttuurimanifesti

HS:n uutinen kertoi, että persut eivät käy kulttuuritapahtumissa. PS-puoluesihteerin Riitta Slunga-Poutsalon mukaan ne ovat liian kalliita, mutta mitään antikulttuuriasennetta puolueen kannattajilla ei tietenkään ole. Lisäksi työ ja lapset vievät perussuomalaisilta niin paljon aikaa, että kulttuurille ei muutenkaan jäisi aikaa.

Tästä päätellen meillä ei ole lapsia eikä työtä, ja lisäksi olemme varakkaita. Koska kaikki nämä päätelmät kuitenkin voidaan suht helposti todeta kohdaltamme empiirisesti vääriksi, Riitta S-P:n logiikka pettää, tai sitten emme olekaan kuluttaneet kulttuuria, luulleet vaan.

Sitä paitsi, eihän sitä tarvitse odottaa, että lasten hoitamiselta jäisi jotain erityistä aikaa kulttuuririennoille. Ne voi nimittäin ottaa niihin mukaan - mikä radikaali ajatus! Esikoinen oppi aikoinaan Kaustisilla että biisin jälkeen taputetaan, ja se oppi sanomaan ”bllrrllrrl” nykytaiteelle Kiasmassa. Nou problemo. Vaimon veljeä siteeraten, lapsen voi ottaa mukaan minne vaan kunhan muistaa että voi joutua myös poistumaan mistä vaan. Hyvä ohje, sillä pärjää. Ei se tee väärin, joka tuo lapsen kirkkokonserttiin. 

Mutta se tekee, joka pitää rääkyväää kakaraa siellä vain siksi että nyt tänne on jumalauta tultu ja tää mootsartti tekee susta Jesse-Jasminesta vielä neron että huuda vaan, ei me täältä lähdetä ennen kuin tää loppuu. Ei näin, ystävät, ei näin, mutta ei myöskään niin, että lapsi pidetään kulttuurista erossa niin pitkään että kun se lopulta kulttuurin näkee - lapsiahan ei voi loputtomasti suojella - kokemus on niin traumaattinen, että se puhkeaa itkuun ja juoksee helmoihin, tai vaihtoehtoisesti pumppaa kulttuuria lättyyn eikä kysele edes sen jälkeen.

Kun tuohon kulttuurin kuluttajahintaan PS-puoluesihteeri niin hanakasti tarttui, on hyvä tarkastella, mitä hän haastattelussa myös totesi: ”Meidän kannattajat kokevat kulttuurin rahoittamisen haastavaksi asiaksi. Se ei ole ensisijainen juttu.” Jutussa kerrotaan myös, että 79 prosenttia perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että eliitin tulisi itse maksaa taide, josta se pitää.

No hyvä. Jos kulttuuria ei rahoiteta yhteisistä varoista, siitä tulee satavarmasti niin kallista, että edes Kansallisteatteri ei pysy pystyssä. Ja kun ”eliitin” – terveisiä vaan täältä kehyskunnan ja vr-pendelöinnin norsunluutornista – pitää maksaa itse ”taide josta se pitää” (eliitillä on tietenkin ihan oma ja toki yhtenäinen makunsa), pääsee kansa ihan yhtä varmasti eroon Kansallisoopperan kaltaisista epäilyttävistä laitoksista. Etenkin oopperassa ramppaa kaikenlaista ulkomaista taiteilijaakin ihan kaiken aikaa, joten ei se ihan kansallisesti kosher se talo voi olla.

Siis samalla kun PS-puoluesihteeri sanoo, että kulttuurin kalleus estää heitä harrastamasta kulttuuria, hän ja heidän kannattajansa esittävät keinoja, joilla pääsy kulttuurin äärelle torpataan lopullisesti. Pirullisen ovelaa... tai eikä ole, ihan perkeleen tökeröä kiemurteluahan tuo on kun eivät uskalla suoraan sanoa että pois ne pensselit ja kissanviulut, naama peruslukemille, nyt ollaan Suomessa.

No, toisaalta tämä kulttuurilinja sopii puolueelle, jonka pj kannattaa Britannian väkivaltaisinta fanikuntaa perässään raahaavaa futisjoukkuetta, tykkää että raveissa pitäisi olla suomalaiselle kulttuuria ihan riittämiin, ja fanittaa siihen päälle Status Quota: ”Down down, deeper and down”. Sanopas tosiaan muuta, Timo, sanopas muuta.


Kuva 1.  Kulttuurin turmiollinen vaikutus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tämän blogin kommentit käyvät moderoinnin kautta ennen julkaisua.